Ensimmäinen purjehdus: Åsättra-Furusund

IMG-20170809-WA0002_1GOOD MORNING, SWEDEN!

9.8.2017, ensimmäinen yö veneessä nukuttu, Paula keulapiikissä, Saga ja minä salongin puolella. Jostain kolosta oli löytynyt istumalaatikkoon sopiva pöytä, joten päätimme syödä aamiaista ulkona, sillä aamu oli kaunis, vaikkei niin kovin helteistä ollutkaan. Aamiaisen jälkeen olisi aika lähteä liikkeelle. Olisimme halunneet tehdä pienen koepurjehduksen jo edellisenä päivänä, mutta päivä loppui kesken, joten päätimme luopua suunnitelmasta. Mahdolliset ongelmat selviäisivät seuraavanakin päivänä!

Suunnitelmana oli purjehtia Åsättrasta Furusundiin, mistä jatkaisimme sään salliessa seuraavana aamuna Maarianhaminaan. Polttoainetankin mittari sojotti punaisen ja vihreän rajalla, mutta meillä ei ollut tietoa, mitä se merkitsisi käytännössä. Vesitankki oli lähes täynnä, joten vettä oli hyvä käyttää ronskisti, sillä ei ollut tietoa, kuinka kauan se oli tankissa seissyt. Juomavettä meillä oli pulloissa moneksi päiväksi. Paula löysi Husarön saarelta tankkauspaikan, joten siitä tulisi matkamme ensimmäinen etappi. Päivämatkaksi tulisi melko tarkkaan rento 20 mpk.

Veneen ostopäivänä karttapöydän laatikossa oli ollut jonkinlaisia merikortteja, joihin en silloin paneutunut, mutta nyt löysin vain sekalaisia kortteja Mälarenista, joista ei olisi meille mitään hyötyä. Paulalla oli puhelimessaan Navionics ja minulla tabletissa Eniron ilmaiskartta.  Lisäksi veneessä oli Garminin karttaplotteri ja minulla vielä varuiksi taskukokoinen Garminin retkinavigaattori, missä ei tosin ollut kuin yleinen Euroopan kartta Ruotsin puolella.

Tilanne ei ollut miellyttävä, mutta siedettävä. Åsättrasta ei ollut merkittyä väylää, mutta jonkinlainen yhteysvenelinja sinne kuitenkin kulki. Parin mailin päässä olisi väylä, mitä pitkin pääsisimme Furusundiin, mistä eteenpäin minulla olisi jo ihan oikeita, painettuja kortteja Pietariin asti.

Åsättrasta ulos

Reittimme ei olisi kovin pitkä, joten emme kiirehtineet lähtöä. Moottori käynnistyi helposti, ja tunsin saman kihelmöivän tunteen kuin joskus nuorena. Moottorin käyntiääni ennen lähtöä sähköistää aina tunnelman. Irtauduimme laiturista lopulta klo 11.38. Paula pilotoi meidät Nässlingenin saaren eteläpuolelle, minkä jälkeen kipparikin alkoi hieman rentoutua. Teimme muutamia kesäjuhlaliikkeitä ja havaitsimme, että vene kääntyy parhaiten vastapäivään. Sitten hakeuduimme väylälle.

Husarössä tankkasimme hieman ärsyttävästi 400 SEK kerrallaan yhteensä 56 litraa polttoainetta, mikä olikin tärkeä tieto. Jostain paperista oli käynyt imi, että polttoainetankin koko olisi 85 litraa, joten polttoainemittarin siirtyessä punaiselle pystyisi koneella ajamaan ilmeisesti vielä pitkän päivän. Täysi polttoainetankki toi kipparille yhden rentouttavan tiedon lisää.

Pian kapeahko ja mutkikas väylä leveni sen verran, että oli aika nostaa purjeet. Jos moottorin käynnistäminen lähdön hetkellä sähköistää tunnelman, sen sammuttaminen on aina merkki: nyt olemme omillamme; rauhaa ja hiljaisuutta – jos luonto suo. Isopurje nousi aluksi hyvin, mutta oli aivan lopussa hieman jäykkä nostaa. Se pitäisi selvittää. Genoa aukesi ongelmitta. Vene totteli hyvin ohjausta noin 7-8 m/s tuulessa. Yksi stressin aihe taas vähemmän.

Saga purjehtiiSaga purjehtii mökkivesillä elokuussa 2007.

IMG_6125_1.JPGLähes päivälleen 10 vuotta myöhemmin: niin vene kuin tyttökin ovat kasvaneet.

Kapeassa salmessa tuuli tyyntyi melko lailla, mutta toisaalta se antoi kipparille aikaa luopua ohjauksesta, tutkia venettä ja sen rikiä rauhassa, nauttia kauniista maisemista ja hienoista ruotsalaisista rantahuviloista.  Paula opetti rauhallisesti Sagalle Navionicsin käyttöä, minkä nettinatiivi nuori oppikin nopeasti. Saavuimme Furusundiin ongelmitta eikä laituriin kiinnittyminen tuntunut vaikealta, vaikka vene ei luonnollisesti vielä tuntunutkaan järin tutulta.

IMG_6128_1.JPG

Huomasin tehneeni arviointivirheen: luulin, että Furusundissa olisi ollut kunnon kauppa, mutta se olikin lähes kioskin tasoinen huoltoasema, minkä tuotevalikoima oli hyvin rajallinen. Olisi pitänyt olla huolellisempi Ljusterössä ja ostaa sieltä enemmän. Toisaalta tiedossa olisi vain päivämatka ennen Maarianhaminaa, joten meillä ei ollut hätää. Syötiin hyvä illallinen täpötäydessä Furusunds Värdshusissa – missä olin tehnyt veneen ostopäätöksen viikkoa aikaisemmin – ja yritettiin käydä ajoissa nukkumaan. Herätys olisi aamukuudelta seuraavana aamuna.

WP_20170809_001