Boot 2018 väittää olevansa maailman suurin venenäyttely. Suuri se on joka tapauksessa. Düsseldorfin messukeskus oli kutakuinkin täynnä. Retkemme päätarkoitus ei ollut kuitenkaan nähdä veneitä, vaan erilaisia veneilyyn liittyviiä tarvikkeita. Mielessä olikin laatimani Ofelian parannussuunnitelma. Niinpä tyydyimme kulkemaan valtavien moottoriveneosastojen läpi ja vilkaisimme vain muutaman purjeveneen sisätiloihin.
Kurkistus keittiöön
Kaunista puutyötä Hallberg-Rassyssä
Katamaraani solunjakautumisvaiheessa?
Ruotsalainen peräpäristin (Najad)
Rehellisesti sanottuna uudet, noin 40+ jalkaa pitkät veneet menettävät jollain lailla charmiaan. Tämä on luonnolliseti puhtaasti makuasia, joten kaikki muutkin näkemykset ovat täysin perusteltuja. Täytyy korostaa, että blogin kirjoittaja on oppinut purjehtimaan hai- tai kansanveneessä, missä löi päänsä jo lähes kontallaan, ja missä ainoat sähkölaitteet olivat ison, pyöreän pariston voimalla toimivat ajovalot, joita ei yleensä edes tarvittu, sillä tuuli laski ennen aurinkoa. Vanha Seagull – jos sellainen oli – piti niin paljon meteliä, että sen käynti kuului Insinööri Pettersonilta Rajakarille asti, joten sitä ei hevin kehdannut käyttää.
Mistä moinen tunne? Kyse ei ole tilasta sinänsä. Toki leveä salonki antaa moottorivenemäisen tunnelman, mutta osasyy on myös kirkkaassa valaistuksessa ja vaaleissa materiaaleissa. Ihan kuin modernissa kerrostaloasunnossa. Lisäksi tuntuu, että kun sisätilaa alkaa tulla enemmän, suunnittelija ikäänkuin veltostuu, ja älykäs tilankäyttö vähenee.
Nykyaikaisen veneen sähköasennukset ovat vaikuttavia. Ne näyttävät tietenkin siisteiltä, kun avaa sähköpaneelin, mutta jollain lailla hirvittää se, a) kuinka paljon sähköä tarvitaan, b) kuinka monta hajoavaa osaa veneessä on. Mukavuudella on hintansa, eikä pelkästään euroilla mitattava.
Leveäperäisten veneiden takahytit ovat tilavia, mutta samalla tulee usein tarve kahteen ruoriin, mikä kaksinkertaistaa esimerkiksi vene-elektroniikan kalleimmat osat. On myös pelottavaa istua leveäperäisen venee sitloodassa, kun laita nousee korkealle ja putoaminen tekisi oikeasti kipeää. Kahdella peräsimellä varustettu vene ei karkaa niin helposti käsistä kuin yhdellä varustettu, mutta alakuvan Bavariassakin oli vain yksi peräsin. Tuulenpuuska voi yllättää…
Moderni, leveäperäinen 34-jalkainen (Bavaria)
Ofelian ruori talvisessa asussaan. Veneen pituus on sama kuin ylemmän kuvan Bavariassa
Parhaillaan käynnissä oleva Volvo Ocean Race osoittaa, että leveäperäiset veneet osaavat myös kulkea (järkyttävän) hyvää vauhtia, joten isommat sisätilat eivät tuo kulkua haittaavia vaikutuksia. Täten lienee selvää, että niiden käyttö tulee jatkumaan. Pohjoismaissakin siirrytään enenevässä määrin perätilaiseen lähestymiseen venesatamissa.
Neljä 400 hv perämoottoria rinnan. Luulisi riittävän.
Miksi?
Päätavoite, venetarvikkeisiin tutustuminen osoittautui vaikeammaksi kuin olin kuvitellut. Valtaosa tarvikepuolen näytteilleasettajista tuntui olevan erilaisia, pääosin saksalaisia venetarvikeliikkeitä, ei niinkään itse valmistajien edustajia. Valmistajien edustajiakin oli, mutta kahden hengen seurueemme ei vaikuttanut olevan yhtä kiinnostava kuin messuedustajan edessä oleva sipsikulho tai olutlasillinen. Kävimme esimerkiksi kahdesti Dometicin vessatuotepuolella, sillä aihe on Ofelian kannalta keskeinen, mutta emme saaneet ketään kertomaan meille esillä olevista tuotteista.
Vene-esittelijät olivat sen sijaan huomattavasti aktiivisempia. Meitä kohdeltiin hyvin erityisesti Hallberg-Rassyllä. Samoin meillä oli mukava hetki virolaisten matkailustandilla. Virolaiset olivatkin huomattavasti suomalaisia näyttävämmin esillä, ja maan lippu näkyi ainakin kolmessa paikassa. Saare-veneitä oli tuotu paikalle useitakin. Lisäksi moottorivenepuolella oli pari kulmikasta venettä, joiden ympärillä pyöri kiinnostunutta väkeä. En kuitenkaan ottanut selvää, mistä venemallista oli kyse.
Messuilla oli noin Helsingin venemessujen kokoinen, kirjava ja meluisa rantaelämähalli. Sen keskeltä löytyi surffausallas ja innokkaita surffailijoita.
Hupsistakeikkaa!
Vaikka retkemme anti jäi selvästi oletettua vähäisemmäksi, kävi ilmi, että näyttely oli niin iso, että jos haluaa ostaa uuden, kalliin veneen, kannattaa ehdottomasti sijoittaa yhteen lentomatkaan ja hotelliyöhön ja käydä tutustumassa itseään kiinnostaviin veneisiin, etenkin jos purjevene kiinnostaa.
Ofelia II ja muita juttuja 